Ei sitä arvannut viisikymmentä vuotta sitte että 5- on hyvä arvosana! Suoritin yhden pienen tutkinnon ja tämä arvosana kohotti kovasti itsetuntoa. Kuulema voisin edetä vaikka kuinka pitkälle. Laskin että tällä vauhdilla olisin valmis maisteri 82-vuotiaana ja siitäkin kai voisi jatkaa. Mietityttää jo seppeleensitojattaren hankinta ja pitkät hansikkaat ja iltapuku, ettei vaan jäisi viime tippaan.

Roskakuski-serkkuni sattui paikalle, kun tuurasin siivoojaa hotellissa. Emme olleet huomaavinamme toisiamme, koska hänellä oli mukanaan naapurin tohtorismies ja minulla maisteri-Eila. Joku ymmärrys se pitää olla että tietää "kastinsa." Roskakuskin ja siivoojan ammmatit ovat niitä harvoja joita ei lama juurikaan koettele. Roskia riittää molemmille.Mistähän tämä tälläinen alemmuuskompleksinen  ajattelu voi johtua? Ehkä ruuan lisäaineista, niistähän nykyään löytyy syy kaikkeen. Portugal-paketti ei siinä kyllä paljon paina jos roskakuskit ja siistijät lopettavat työnsä.

Kauppiaan työtä arvostan kovasti mutta sekin vaatii hyviä hermoja ja kärsivällistä mieltä. Eräskin rouva sanoi lähikaupassa lihatiskin myyjälle: Ei meidän mies syö ulkofilettä. Sisäfilettä meillä syödään mutta tuo vaikuttaa vähän kuivahtaneelta. Lapsillekin pitää makkarassa olla 80% lihaa, muuten ei maistu. Siikaa ja nieriää millä syödään mutta eihän teillä niitä ole. Ja tuossa leivässä näkyy olevan viimeinen myyntipäivä tänään! Ei onnistuisi meillä Helsingissä tuollainen! Kassajonossa näen että rouvalla on kärryssä vain HK-n sinistä lenkkiä (punaisella lapulla! ), makaroonipussi ja sillipurkki. 

Mitähän työtä tehnee seuraavaa ostoskärryä työntävä vauraan näköinen pariskunta? Mies sanoo että päivälehti on niin kallis ettei meidän kannata tilata sitä. Ostoskärryssä on Seura-lehti, Hymy, Iltalehti ja Seiskapäivä ja nonta mäyräkoiraa. Ei minunkaan kannattaisi lehteä tilata noilla ostoksilla!        

Eläinlääkärin työtä arvostan vaikka hän joutuukin usein murhaajan rooliin. Huomenna ehkä joutuu jos saan hänen pyynnöstään kiinni kapisen villikissan, Se pitää tunteeni kestolämpiminä kun hengailee takapihallani. Eilenkin söi jäähtymässä olleen piirakkapuuron, repi orvokit ja hätyyttelee lintuja.

Ilahduin kuitenkin leppälinnusta joka istahti viereeni pihakeinussa pötkötellessäni. Joten olen a) näkymätön, b) aikamoinen pöheikkö, c) ihan vietävä tipu vieläkin!  Nämä vaihtoehdot on varastettu tuttavan nettipäivityksestä, en kyllä olisi itse keksinyt!