Erkki etsi Prisman pihalta autoaan, ei muistanut, mihin kohtaan se jäi. Liityin etsijöihin, tunnenhan Erkin auton. Ei vaan löytynyt, vaikka kiersimme Prisman ympäri. Yhtäkkiä Erkki huomasi: -Tuossaha on meijän Timpon auto! Samassa hän muistikin, että hän on liikkeellä Timon autolla!

-

Eila on utelias ihminen. Savonlinnasta lähtee silloin tällöin suora lento etelän maille. Eila ajaa aamuvarhaisella kentälle katsomaan ketä tuttuja on lomille menossa. Kerran hän ei muistanut oikeaa päivää. Hän otti selville koneen paluu-ajan, ja oli kentällä jo tuntia ennen koneen tuloa. Ähä kutti, tutut ja puolitutut, salaa meinasitte reissuta, mutta eipä onnistunut! Muistihäiriö tuli korjatuksi, kun oli aikaa koko viikko muistutella.

-

Pojat tekivät koulun puutöissä jakkaran. Jokaisen piti viedä se opettajalle arvosteltavaksi. Esikoisen jakkara kävi opettajalla kolme kertaa, kun pojat vaihtoivat niitä jonossa. Joka kerta jakkara sai erilaisen arvosanan! Mahtoi opettajalla olla muistihäiriö!

-

Isä ei tykännyt Mailan poikaystävästä. Hän meni yöksi Mailan aittaan ja oli nukkuvinaan peitto korvissa. Sulho-Toivo tuli yöllä hiljaa aittaan, silitti vuoteessa olijan tukkaa ja kuiskasi:- ”Mailukka, Mailukka..” Loppu on historiaa. Topi väittää että sen takaa-ajon jälkeen hänellä on ollut jatkuvia muistihäiriöitä. Vaikka saikin Mailukkansa.

-

Olin kerran tieteisiin suuntautuneessa työpaikassa, jossa taito ja kokemus ei merkinnyt mitään. Tärkeintä oli vain mitä sanoi Aristoteles. Opin kyllä nopeasti. Kun puuro paloi pohjaan, sanoin että Aristoteles halusi puuronsa juuri tälläisenä. Kerroin myös, että Platonin lempiruoka oli palanut pannari. Jostain syystä hekin rupesivat epäilemään muistini terävyyttä.

 

Käyn joskus ulkoiluttamassa iäkästä yksin asuvaa mummoa. Kauppaan lähtiessämme hän pukeutui saunatakkiin. Sanoin että nyt ei ole pukeutuminen oikein kohdallaan. -Rumathan ne vaatteilla korreiloo, naureksi mummo. -On se kuitenkin virhe jos et pane takkia, sanoin. -Eihä se yks virhe kauniissa mittää haittoo, hekotti taas mummo. Hän tarjosi karamelleja ja otin ahneuttani kaksi kappaletta. Vaan ne olivatkin lihaliemikuutioita! Hänen muististaan olen todella huolissani.

 

Oma muistikin jo huolestuttaa. Kauppaan pitää tehdä monta listaa ja aina jotain jää puuttumaan. Yksi mieskin seisoi eilen kaupan edessä ja sanoi moniselitteisesti, ettei hän oikein muista mistä on puutetta.

 

Näitä muistihäiriöitä kirjoittelin, kun tulikin virpojia. Sekin homma on mennyt kummalliseksi rahankeruuksi. ”muut ne virpoo viitosella, mie vuan kymppiä kyselen,” lauleli yksi typykkä. Kaksi poikaa kiersi ovelta ovelle. Koivunoksan koristeeksi oli liimattu yksi höyhen. Annoin pojille yhteensä vain euron. Avoimesta ikkunasta kuulin kun toinen sanoi: -Voi v-u, ku ol ämmä antelias!

 

Naapurin pieni ihana Riina oli pukeutunut noidaksi, oli kahvipannu ja luutakin. Vitsassa oli niin kauniita ruusuja, että minun piti ihan ottaa kuva tyttösestä kaikkine koristeineen. Äitikin oli hänelle sanonut, ettei ole kauniimpaa tyttöä olemassakaan. Hän muisti virpomislorunkin kokonaan ja sanoi sitten:- Iskä sanoi että kun menet virpomaan, niin muista sitten sanoa Leena-täti. Kyllä myö muuten kotona sanotaan sinnuu lihavaks-liepoks. Annoin monta pääsiäismunaa palkaksi pienelle rehelliselle noidalle ja lähetin terveisiä iskällekin, joka opettaa lapselleen kunnollisia käytöstapoja!