Ystävätär syö vain porkkanalaatikkoa ja raejuustoa ja on laihtunut yli kymmenen kiloa. Edellä mainittu on kuulemma ihan täysipainoista ravintoa, koska se sisältää kasvista, valkuaista, ja hiilihydraatteja.

Minulle hän antoi joululahjaksi paavin kuvalla varustetun avaimenperän, koska ulkoisesti muistutan paavia, ja ns. takinkääntö meillä on myös samanlaista. Paavikin ensin moitti Islamin uskoa ja sitten sanoikin tarkoittaneensa ihan päinvastaista. Aika kaukaa haettu aasinsilta minun mielestäni.

Toisenkin lahjan sain häneltä. Se oli helmistä tehty kirjanmerkki, joka muistuttaa rukousnauhaa.Tunnen yhä enemmän yhtäläisyyttä paaviin selatessani näitä helmiä kädessäni. On meillä oikeastikin jotain yhteistä, koska haluamme kumpikin maailmanrauhaa. Uudenvuodenaattona minäkin paavin lailla lähetän tervehdyksiä ympäri maailmaa, ainakin Teksasin ja Australian serkuille. Todennäköisesti, jos elopaino vielä nousee, minuakin työnnetään kunniakatoksessa,(pyörätuoli) ja siinä siunaten tervehdin kansanjoukkoja, eli esimerkiksi uudenvuoden ilotulituksen katsojia Kerimäen kirkkorannassa.

Netissä minun paavi-nimeni oli Pekka Viides, joten suuri yhteenkuuluvaisuuden tunne yhä vain lisääntyy, koska meidän suvussa on Pekka-niminen pappikin.

 

Ystävättären lisäksi laihdutusinnostus on vallannut komean lankomiehenikin. Hänellä on tosin hyvä motiivi, koska hän on pyrkinyt miesmannekiinikurssille. Luultavasti hän tuleekin valituksi. En vain oikein tiedä, haluanko nähdä sisareni miehen aamuhesarin kalsarimainoksessa?

Lankomies sanoi että niillä tuloilla hän ostaa ainakin kunnollisen salkun asiakirjoille. Jo onkin korkea aika! Hän, vaikka on rehtorin virassa, kantaa kirjojaan muovikassissa. Oppilaat kuulemma runoilivat penkkariajelulla rehtoristaan: ”Virkaveskana muovikassi Alkon taikka Siwan, antaa vaikutelman nuorekkaan ja kivan.”

 

Meidän isäntä sanoi että tuohan taitaakin olla helppo tulonlähde. Mitähän jos hänkin hakisi mannekiinikurssille? Sanon ihan suoraan että hänellä ei ole mitään mahdollisuutta päästä edes varasijoille. Sisareni, joka on sosiaalialalla, neuvoi, että koskaan ei saa tuolla tavalla sanoa ja masentaa ihmistä. Muutenkin minun pitäisi kohdella fiksuja ihmisiä lempeämmin, eikä pilkata heitä varsinkaan lehtien palstoilla, kuten olen viime aikoina tehnyt.

Ketä fiksuja? Olenko viime aikoina tavannut erikoisen fiksuja ihmisiä? Olen seurustellut vain ystävättären, sisareni, lankomiehen, ja meidän isännän kanssa. Äiti neuvoi aikoinaan, että viisaampien kanssa kannattaa aina olla samaa mieltä. Sisar on oikea maisteri, joten kai hän on viisaampi kuin minä pelkän kansakoulun käyneenä. Ystävätär hoitaa ihmisten sieluja, joten hän on fiksumpi kuin minä ja isäntä yhteensä. Lankomiehen fiksuuden kuittaan olan kohautuksella. Ihan kuin muutkin opettajat.

 

Sisaren vetoomuksesta huolimatta sanon jyrkän EI meidän isännän mannekiinihaaveille. Käytän vaikka paavillista valtaa, jos ei muu auta!