Näin unta että joulu sujui kuin siivillä enkelten ilman glögejä, hömpsyjä, pakettien pakkoa, porkkanalaatikkoa luomuna, rosollin silppuamista vaaleanpunaisella punajuurella värjättyine kastikkeineen, sillivateineen ja ilman kokonaisilla neilikoilla koristeltuja appelsiineja. Puhumattakaan kylmässä lumessa pöllytetyistä suurista karvalankamatoista, jotka juuri ennen kuusen sisääntuontia voidaan levittää vastapestyille lankkulattioille.. Siis unijoulunani kävelen lumisia polkuja, sytyttelen jätkänkynttilöitä, suhahdan enkelinsiivillä korkeuksiin tiputellen lumihiutaleita matalien majojen ja linnojen päälle..Luo köyhän niin kuin rikkahan saa joulu ihana..

 

Oikeasti meillä jo aatonaattona kotipukki tömäyttää raskaasti navettasaappaitaan eteisessä ja huutaa ”tahtoo kinkkua!” Ja joulu on muka vain harhaluuloa. Tämän vähemmän harhaa minun on vaikea kuvitella: joulupalloja pitkin pöytää, kinkku saavissa suolavedessä. lantun ja punajuuren kuoria pitkin lattiaa, koska kissa kaatoi sankon urkittaessaaan maksalaatikon palasia.

 

Eno tuo jouluhauen kuten Korppoon kalastajat Tarja Haloselle. Ei mitään keraamista, vaan ihan oikean potkivan vonkaleen. Hän kertoo että terästetyn jouluglögin juominen on kohtalokasta. Harkintakyky menee eikä muista edes syödä kunnolla ja voi mennä niin totaalisesti rappion puolelle että alkaa luulla roskalavaakin petikseen kuten hänelle kävi. Sitten tumma mies tulee aamulla heittelemään roskat jäteautoon eikä usko hänen kuuluvan ”Taivas kattona” liikkeeseen. Siihen kyllä jo herää ja selviää.

 

Kuopus sanoo ettei hän tiedä ketään kenen pitäisi aatonaattona syödä vain kaurapuuroa, vaikkakin rusinoilla. Ja että joku sairasmielinen on lähettänyt joulukortinkin jossa lukee: ”Kyllä kaikki sen tietää, että teijän talossa hyvänä pietää!” Ei ainakaan omaa väkeä!

 

Esikoinen tulee parturista, koska halusi käyttää kummin antamat joululahjarahat etukäteen Minun nuoruudessani vain naiset ottivat permanentin. Nyt esikoisella on hiuksissaaan tuuhennus ja värjäys ja nenänpäähän asti yltävä hiusten pituus. Kun kysyn jotain, hän heilauttaa päätään sen verran että toinen silmä näkyy. Silti hän näkee olla netissä kaiket päivät. Pojasta on polvi parantunut, minulla pitää olla kaksiteholasit, että näen edes lukea päivän lehden.

 

Mummi on neulonut jouluksi ison kasan villasukkia. Toteankin glögiä hörppiessämme että kun talossa on näin kylmät lattiat, ei ole tärkeämpää asustetta olemassakaan kuin villasukka. Kuopus on äkeissään rusinakaurapuurosta ja sanoo kiukkuisena että sinulle on tärkeämmät ne kaksospoikien hatut, lällällää.. –Siis mitkä, kysyn kiinnostuneena. Iskä sanoi, kun sun rintsikat oli narulla kuivumassa, että katsoppas vaan, tuossa on isojen kaksospoikien hatut!

 

Minustakin alkaa tuntua että joulu on vain harhaa. Isännän villasukkien pohjassa näkyy olevan isot reiät, mutta minä en ainakaan niitä parsi.

 

Miten minusta tuntuukin että haluan vielä palata unijouluun. Onneksi oikeaan jouluun on taas melkein kokonainen vuosi!