Tämä savolainen otsikko tuskin aukeaa muille suomalaisille,mutta meille savolaisillehan se on ihan selvä juttu.Jossain on käyty.Kävin minäkin juuri 60-vuotisjuhlissa. Oli pihabileet, ei pukupakkoa mutta hattupakko oli. Oli hauskoja myssyjä,lierihattuja ja jollakin miehellä karvahattu. Hänen aivonsa ovat kuulema herkät paeltumaan. Niin on käynyt jo kerran joten paras olla varovainen. Juhlan lopuksi oli tanssiakin. Isännän lakimiestuttavista koottu kuoro, lainhuutajat, lauleli taustalla.

Olin toisissakin juhlissa, ihan kutsuttuna ja pyhämekossa. Emännällä oli niin kiire keittiössä, ettei ehtinyt juuri vieraita nähdäkään.Juhlittava,ylioppilas,lähti omiin illanviettoihinsa palaten vain hakemaan lahjashekit taskuunsa.Isäntä jutteli kalakaveriensa kanssa pihakeinussa. Oli majavat repineet verkkojakin, mikäli oikein kuulin. Ja joku hölmö oli antanut luvan vetää järven pohjan roskakalat pihansa kautta hävitettäviksi! Ei siinä paljon ajatella!

Emäntä kävi keittiön ovella monta kertaa anteeksipyytelemässä kun se kakku ei oikein tainnut kohota. Oliko se teistä minkä makuista? Ja kun pullakin vähän paloi. Ja hän sanoi tytölle, että muista suoristaa maton hapsut, voi kauheeta, on tää nyt näköistä! Hän oikoo hapsut kiireen vilkkaakyyristyen kipeillä polvillaanlattialle.

Ohjelmaa oli, sukulaismies lauloi komeasti "Kotimaani onpi Suomi," ja "Kallolle kukkulalle." Kaikilta hän sitten kyseli että miltä kuulosti? On ollut vähän nuha. ehkä ylä-äänet ei soineet niin puhtaasti kuin piti, vai?Onneksi sattui nuotit mukaan, niin voin laulella.Emäntä tuli sanomaan näkemiin, kiirekin alkoi jo vähetä. Vieläkin hän harmitteli niitä maton hapsuja Tytön huitukka kun ei muista!

Pukeutuminen se aina kiinnostaa meitä naisia. Tuttavani, Lady Ladynen, osti turkin mutta nyt hän e ilkeäkään pitää sitä ylään. Pelkää spreijausta, viiltelyä ja paheksuntaa. Harmi, tekoturkis ei ehkä olisi niin ärsyttävä. Onhan tämä pohjoinen kylmä maa, joten lämmin nuttu on ihan paikallaan. Kalevalassakin oli "Isännillä ilvesturkit, emännillä verkaviitat." Äidilläni ja mummollanikin oli turkit, krimi ja lammas välttivät arkikäyttöön. Minkkiturkkia käytettiin vain juhlavimmissa menoissa, kuten joulukirkossa, hautajaisissa ja kun mentiin etäsukulaisiin kylään.

Itse kuljen aina kaikenlaisten ja -tapaisten ihmisten kanssa julkisilla kulkuneuvoilla, eikä ketään näytä tuon taivaallista kiinnostavan mitä muilla on päällä.Niin on väsähänyttä kansaa, useimmiten. Mielelläni tietysti katselisin värikkäämmin ja tyylikäämmin pynttäytyneitä. Ei ainakaan haittaisi yhtään. Mutta ehkeivät vaan liiku samoja reittejä tai seutuja. Mutta turkkia päälle vaan kenellä sellainen on. Kyllä tämä maa muutamia Lenitoita kestää.

Ja muistaka tekin sitten vieraiden tllessa suoristaa ne maton hapsut!