Meidän mummo puhuu Kyöpön kaupasta. Se on Kyösti Kakkosen perustama Tokmanni. Lehti mainosti joululyhtyä jota ei sitten ollutkaan meidän Tokmannilla. Mummo kirjoitti Kyöstille ja kappas vaan, seuraavalla viikolla lyhtyä olikin jo myynnissä. Kyöppö on hyvä kauppias, sanoo mummo.

On toki hyvä että ihmiset valveutuneena lukevat lehtiä ja seuraavat aikaansa. Innokas tv-n katsoja-tätini totesi että on se kumma että Holby Cityn lääkärit kyllä löytää viat, mutta täällä ei ymmärretä mitään tautien päälle! EU-ta hän vastustaa koska se vei markan ja itsenäisyyden. Hän pani polkupyöränsä takakoriin rautalangalla pystyyn muovisangon kannen johon hän tekstasi: EI EU-lle! Sillä hän ajelee kaupalle, eikä kenellekään jää epäselväksi hänen mielipiteensä.

 

Minäkin olen osallistunut. Kirjoitin yleisönosastoon ja kyselin miksi kaupan nimikin pitää olla joku Kerd tai Sport tai Dresman? Mistä tavallinen ihminen voi tietää mitä niistä voi ostaa? Matin Monttu on hyvä kaupan nimi. Ja miksi talon nimi pitää olla joku Villa? Mäntyniemi on hyvä suomalainen talon nimi, samoin kuin Rantala, Peltola, Kuikkamäki,jne.

 

Käyn melkein joka päivä lähikaupassa tekemässä dementiatestin. Näppäilen kassalla ensin debit, sitten OK ja tunnusluku. Sitten vilautan bonuskorttia koneessa. Niin kauan kuin tämä onnistuu, selviän vielä kotona kun voin ostaa ruokaa. Mutta joskus jo pätkii, eikä muista kaikkia lukuja. Mummolla on kylläkin puutteen varalta kotona kasvamassa kahvipensas, rahapuu, sitruunapuu ja voipuu. Nämä kun tekevät hedelmää, ei tarvinne enää paljon kaupassa käydä. Paitsi pankissa, jos rahapuu työntää kovasti satoa.

 

Luulosairautta minuun on tainnut iän myötä tulla. Luulen että Italiassa on pahaa ruokaa, huonoa viiniä ja huono sää.. Luulen että Thaimaa on täynnä seksituristeja. Lääkäri-Valeri ei puhunut luulosairaudesta mitään kun kävin kontrollissa. Hän sanoi: Minä luvata sinulle, sinä viisitoista kiloa pois, minä ei kirjoita sinulle enää mitään lääkettä. Sanon kotona että haluankin olla tällainen pehmeä ja ihana. Esikoinen toteaa että pehmentyminen on jo näköjään alkanut levitä aivoihin.

 

Kohublondi Johanna Tukiainen epäili iltapäivälehdessä, että suomalaiset lääkärit määräsivät ilkeyttään hänelle lihottavia lääkkeitä hänen sairastuttuaan malariaan pari vuotta sitten. Luulisi että malariaa sairastava ei ainakaan liho, mutta Johannan logiikalla voisin kuvitella että ehkä minunkin verenpainelääkkeisiini on sekoitettu lihotusjauhetta. Se selittäisikin tämän olotilan!

Siitä huolimatta juon pullakahviani nautinnolla. Isäntä on huut hiidessä, esikoinen Käpälämäessä, ja muu väki hornan tuutissa. Näin he minulle kertoivat kun kysyin minne olette menossa.

 

Kehoitan usein ystäviäni osallistumaan asioihin, mutta vakiovastaus on: Oon yrittänä ennenkii, tai En oo yrittänä ennenkää.

.

Itse osallistun myös katsomalla Tv-tä. Kaukosäätimestä on tullut tärkeä osa elämääni. Monta kertaa päivässä käy niin että ”etsin kunnes löydän sun.” Ja mikä ilo kun löydän sen jostain tyynyn takaa ja voin taas seurata kuka voitti kymppitonnin tai kuka on suurin pudottaja tai maajussin morsian.

 

Mummo lukee Tokmannin uutta lehteä. Mainoksessa olevaa puutarhatonttua ei ollut viime viikolla kaupassa.Kirje Kyöstille on jo lähdössä ja uskokaa pois, ensi viikolla niitä taas on. Kyöppö on hyvä kauppias!