perjantai, 9. marraskuu 2018

TOTTELEMATON KYNÄ

Lainaan Tuula UUsitalon runoa:

Voi minua:

Tänään minun pitäisi kirjoittaa

vakavamielistä tekstiä

Sinä tottelematon kynä!

Nostan sinua vastaan vielä syytteen

korkeimmassa oikeudessa

ja sinut tuomitaan kirjoittamaan

rakkausrunoja jne.

Minä kun enosaa kirjoittaa vakavaa tekstiä vaikka kuinka yritän! Enkä ainakaan rakkausrunoja. Nytkin ajattelin kertoa Facebuuk-jutuista. Taas, kuinka mones kerta jo lie, tuli kaveripyyntö Amerikkalaiselta komealta sotaherralta. Hänellä on sydän joka on etsinyt sielunkumppania tässä kylmässä maailmassa.Hän on nähnyt kuvani ja rakastunut suuresti.Haluaisi lähettää minulle arvokkaan sukunsa timanttikorun mutta tullimaksuihin tarvii rahaa.Hänen rikkaalta maatilaltaan ei saa niin nopeasti rahaa irroitettua, menis monta päivää ja hän haluaa ettei kukaan muu vaan vie minua sillä välin.

Oih, vähemmästäkin sydän heltyy ja kiva kun sain tiedon netin kautta yli valtameren!Ehkä hän kohta haluaa tullakin tänne, voin vilauttaa luottokorttia näin kivan asian eteen! Korurahan lähetän heti kun pankki aukeaa! Pitäisköhän poiketa Tiina ja Konsta Jylhän kauneusklinikalle ennen tapaamista? Tällä iällä on tartuttava hetkeen!

Samantapaista tekstiä oli edellisellä "kenraalilla" ja hänelle vastasin että oih, tulen luoksesi heti ekalla lennolla, lähetä vain matkarahat! Mitään ei ole kuulunut sen jälkeen. Ja minä kun ostin jo kukkamekon tapaamista varten!

sunnuntai, 10. kesäkuu 2018

Maijan runo

Ois liikakiloista piästävä erroon

ne nostaa vuan tuota ruokaverroo

ei leipee mahottomasti tarvii ahtoo

sais vyötärönkohtoo usseemmin kahtoo

On sokeri melekeen kokonaan poissa

enkä ryve kaulookaa myöte voissa

On Flora-neiti leivälläin tällä

jotta kuari ois pitempi elämällä

Potaatit on jiäny kokonaan kuoppaan

vielä kuitenkii joskus ruokihin ruoppaan

Tuo porkkana se ois vasta nasta juttu

vuan monenmonelle ei kovinkaa tuttu

Ne vihannessotkut kun ruuasta puuttuu

niin pihvikii melekee kulokkuun juuttuu

Elä piimee unoha, sitä maito ei korvoo

tuota ruokalistoos usseemmi sorvoo

Jos laskisit kalorit oisit sutjakka likka

ei unohtus laihuttamisen kikka

ala huomena uumoos kaventoo pijan

ni ei vartalos oiskaa ku emäsijan!

sunnuntai, 10. syyskuu 2017

Hiljainen jouluni

Tässä viime joulupäivän teksti:

Vietin elämäni ensimäisen yksinäisen joulun. Olin ilman kaikkea, mitä ilman ei voi kuulema olla: pukki, kuusi, perhe, kinkku jne. Nyt vain ei ollut ketään kelle joulua valmistaa. Ainoa lapsikin on maailman toisella puolella.

On ollut raskaita luopumisen vuosia monta peräkkäin. Rajan taakse on mennyt poika, mies, äiti, isä, tätejä, setä ja monta muuta rakasta ihmistä. On pitänyt luopua kodista ja omaisuudesta.

Tilalle on tullut ihmeellinen rauha ja ilo. Nyt mietin kuinka olen voinut olla ilman tämän joulun kokemuksia: kynttilät, tähdet, hiljaisuus, yökävelyt, radio-ohjelmat, muutama harkittu Tv-ohjelma ja videonauha ja musiikki. Minulla oli aikaa jouluna, mikä oli ihan uusi asia elämässäni.

Elin sananmukaisesti enkelien keskellä; minulla kun on 28 erilaista enkeliä hyllyssä Valamosta tuodun ikonin alla.

Monta kertaa soi korvissani myös Konsta Jylhän joululaulun sanat: "Sinä huomata saat, surun laaksot ja maat, voivat peittyä kirkkauteen..."

Kirkkautta alkavalle vuodelle tahdon myös teille, kaikki lukijani!

sunnuntai, 27. marraskuu 2016

Perhe ilkeilee

Lehdessä luki: Vanha nainen kaahasi kaupungilla poliisia pakoon. Sain kolme puhelua. Esikoinen: Heti arvasin et se olit sä! Mulla oli alibi: olin labrassa, mutta sitä ei uskottu. Keskimmäinen soitti: Lehdessä ei ollut tarkkaa ikää, mut sä oot valehdellu poliisille ikäs saadaksesi enemmän myötätuntoa. Jos siinä ois lukenut että nainen 70, kaikki tietäis heti että se oot sinä. Serkku soitti: Oli ollut 0,2grammaa alkoholia litrassa hengitysilmaa, oot sä pessyt hampaas shamppanjalla tai valkkarilla?Et punaviinillä kun siitä jää tummia jälkiä. Uskaltaakohan sinne edes tulla kun sä kaahailet siellä ja kun joutuu kuitenkin kävelemään kylän raitilla?

Näin masentavan perheen takia ajattelin etten kirjoittele enää mitään.Lehtien palkkiot jää tulematta mutta syökööt vaan kaurapuuroa, se on niille oikein. Lähdin kävelemään hautausmaalle jossa outoa kyllä, virkistyn. Löysin tekstin: Tassä lepää onnellinen mies, ja tekstin: Ei minusta vuorta tullut, ja kiven jossa oli kuusi säkeistöä laulusta: Kotkan poikii ilman siipii. Oli kiviä joissa oli vene tai enkeli tai auringonlasku.Tässä iässä miettii että hoitaakohan kukaan minun hautaani sitten joskus. Esikoinen sanoi kerran että kyllä, hän kilpailuttaa haudanhoidon Kymmenen edullisimman tarjouksen tehnyttä saa muovisankon! Ja Petellä on ainainen rahanpuute, se kastelee kukat vitosella. Ja tekokukat, ne vasta kauniita onkin! Ajettele, sun haudalla kukkis auringonkukka keskellä talvea, muistas kaikki miten aurinkoinen sä olit, tai siis luulit olevasi!

Palasin murjottamaan kotipihan keinuun.Saan moitteita siitäkin kun en anna ajaa ruohoa ennenkuin voikukat ovat kukkineet ja valkoapila kuihtunut. Perunaa olen istuttanut keinun viereen koska kukkiihan se perunakin.Koen olevani melkein peruna, mutta kukkiihan se,hyötykasvi vielä!

Nykyään puhutaan että geenit vaikuttavat ihmiseen suuresti. Pitänee uskoa. Tytär oli hyvä virkkaamaan jo alle kouluikäisenä, teki pannulappuja koko suvulle.Anoppi kehaisi että hänen suvustaan tuo taito on peritty, he ovat kaikki olleet hyviä käsitöissä. Kummitätikin otti osan kunniasta itselleen, onhan hän ompelija ammatiltaan. Usein tyttö kuitenkin tuli koulusta kotiin nuttu nurin, hame takaperin ja myssy mihin lie jäänyt. Huokasin ja ajattelin että jotain perimää on äidiltäkin sentään. Minulta unohtuu  usein kauppakassi tai puhelin ties minne ja olen hävittänyt lukuisan määrän nahkahansikkaita ja sateenvarjoja jonnekin ja olen lähtenyt kylille eriparisissa kengissä ym.

Yhden kerran muistan tytön suuttuneen kunnolla. Hän täytti seitsemän vuottaja vieraita oli kutsuttu iso liuta Yhtäkkiä hä huomasi että äiti nousikin taksin kyytiin. Tyttö oli huutanut itku kurkussa vieraille että hän ei ikinä anna anteeksi äidille, miksi sen piti juuri nyt mun syntymäpäivänä lähteä synnyttämään pikkusiskoa, ois mennyt muuna päivänä!

 

 

 

 

 

tiistai, 26. huhtikuu 2016

KEVÄISIÄ AJATUKSIA

 

 

Tämä oli karkausvuosi ja karkauspäivä kiinnosti kovasti.Naapurin Eino odottaa aina karkausvuotta kuin kuuta nosevaa. Hänellä on varattu monta metriä hamekangasta kosijoille. Nyt hän epäili ettei se ehkä riitäkään kuin minihameisiin. Hänellä on hyvä itsetunto kuten miehellä pitää ollakin. En minäkään menisi kosimaan mielensäpahoittajia.

Kävin kuitenkin katsomassa kankaan etukäteen ja päätin etten kosikaan kun kangas oli niin rumaa. Eila puolestaan ihastui kankaaseen ja harmitteli ettei voi kosia kun on jo naimisissa ja kaksinnainti on Suomessa kielletty. Harmi,sulle mä oisin vastannu myöntävästi, sanoi Eino ja kertoi, että hän ei ole mustasukkainen ja kyttäävä tyyppi. Eila saisi asuakin missä haluaa ja kenen kanssa vaan, koska avioliiton ei kuulu olla kahle.

Kosimatta nyt kuitenkin jäi, ehkä sitten neljän vuoden kuluttua.Eipä tuo liitossa olokaan kuulosta aina kovin ruusuiselta. Kuuntelin aamukävelyllä ollessani yhden perheen riitelyä, kovaäänistä kuin ooppera-aaria.Selvisi että kumpikaan ei rakasta toistaan. No, silloinhan on kaikki hyvin, erotkoot vaan. Mutta talo ei mene kaupaksi, pankki ei anna lisälainaa ja lapset kärsisivät koulun vaihdosta, jne, jne.Jos ja jos, niin sitten olisi kaikki taas hyvin.

 

Minulla on edessä mukava perjantai-ilta kissan kanssa. Kissa odottaa Tv-n edessä lintuohjelmaa ja filmiä vedenalaisista kaloista, se on sen lemppari.Kissa on takuuvarmaa seuraa: kehrää minut nähdessään ja istuu sylissä koko illan ja nukkuu yön vieressäni.

Perjantai-iltojeni viihdettä ovat radion puhelintoivekonsertit. Monelle soittajalle on suuri asia päästä esittämään toiveensa. Samalla he kertovat melkein koko elämäntarinansa kuuntelijoille.Esimerkiksi näin:

Radiosta, hyvää iltaa! Missäpäin Suomea asutte?

Iltoo. Kemissä ollaan.

Mitä kuuluu Kemiin? Joko on sauna lämpiämässä?

Sauna lämpii jo.Viime yön valavoinki ku ol kuutamo ja kahesti muutennii pittää yölä vessassa käyvä.Kovvoo löylyy ei voi ottoo kun on syvämessä vajjaatoimintaa, käyp ahistammaa.

Vai niin. Sepä ikävää. Mutta kuitenkin kotona pystytte asumaan?

Kyllä, vaikka mammalakkii ol ohitusleikkaus viime tammikuussa, mut toimeen tullaan.Musiikkii kuunnellaan ja joskus käyvään karaokkee laulamassa.

Vai niin, sehän hauskaa!Mitä siellä laulatte?

No tankoja mie laulan aina. Niinku Valoa yössä jaMakasiinin luona.Mut amatöörihän mie oon ja manakeri.

Kemi taitaa olla mukava paikka, sielläkö aiotte asua edelleen?

Missäpä se köyhä muuala.Tänne miut pittää hauvatakkii.

Muu paikka ei käy? Onhan meillä Rovaniemelläkin kaunis hautausmaa.

Ei, hyvänen aika, enhän mie tunne sieltä kettään!

Nyt pannaan soimaan tämä toiveenne ”Liljankukka.” Haluatteko lähettää terveisiä?

No terveisii Mirjale ja Otolle jos kuunteloovat, oltii samalla matkalla Tallinnassa. Ja Aunelle nuapuriin ja sen tytölle Kiinaan, Ja kaikille jotka luuloot miut tuntevaasa, terveiset.

 

Samoin, kissalta ja minulta,keväiset terveiset kaikille jotka luulevat meidät tuntevansa!